Markkinatalouden tulevaisuuden haasteet

PÄÄOMA 2000-LUVULLA
THOMAS PIKETTY
Muhkean talouseepoksen keskeinen opetus on, että jos yksityisomistukseen perustuva markkinatalous saa kehittyä dynaamisesti omalla painollaan, se voi laukaista kahdenlaisia vahvoja voimia: lähentäviä voimia, kuten osaamisen levittäminen ja koulutustason nousu; mutta myös erkaannuttavia voimia, jotka voivat uhata demokraattista yhteiskuntaa ja sen perusarvoa, sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Tärkein vakautta horjuttava erkaannuttava voima saa alkunsa, kun yksityisen pääoman tuottoaste r jää selvästi ja pysyvästi korkeammaksi kuin kansantulon ja tuotannon kasvu g.
Epäyhtälö r > g tarkoittaa, että menneisyydessä kasattu pääoma uusiutuu (kasautuu) nopeammin kuin tuotanto ja palkat kasvavat. Syntyy ilmeinen ristiriita. Useat yrittäjät muuttuvat vääjäämättä koroillaeläjiksi ja yltävät paljon suurempaan vaurauteen kuin ne, jotka omistavat vain oman työpanoksensa. Eli kun pääoma on kerran syntynyt, se uusiutuu automaattisesti, tuotannon kasvua nopeammin. Menneisyys nielee tulevaisuuden.
Seuraukset vaurauden jakautumisen pitkän aikavälin dynamiikalle voivat olla pelottavia, varsinkin jos otetaan huomioon vielä alkupääoman määrästä riippuvat tuottoerot ja varallisuuserojen kasvun leviäminen koko maailmaan.
Ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua.
Kasvua voi edistää investoimalla koulutukseen, osaamiseen ja ympäristöystävälliseen teknologiaan, mutta riittääkö se nostamaan vuotuisen talouskasvun 4-5 % tasolle? Tuottavuuden eturintamaan kivunneet maat eivät näyttäisi pystyvän pitkällä aikavälillä kuin prosentin – puolentoista kasvuun.
Jos pääoman keskituotto on neljän – viiden prosentin luokaa, epäyhtälöstä r > g tulee 2000-luvulla taas vallitseva tilanne, niin kuin entisaikoina ja aina 1800-lukuun ja ensimmäiseen maailmansotaan asti. Menneisyys pyyhkiytyi pois 1900-luvun sodissa, jotka romahduttivat pääoman tuoton ja synnyttivät harhakuvan kapitalismin ja epäsuhdan r > g korjautumisesta pysyvästi.
Kirjoittaja:
Jouko Broman, tuntiopettaja, Yrittäjyys ja myynti